Keran julkisen tilan taiteen tarkempi suunnittelu alkaa – kuuteen kohteeseen luonnostellaan teoksia
Espoon Keraan on rakentumassa uusi kaupunkikeskus ja kerrostalovaltainen asuinalue tyhjillään ja väliaikaiskäytössä olevien teollisuusrakennusten tilalle. Radan eteläpuolisen osan asemakaava astui voimaan marraskuussa 2021 ja sen myötä myös alueen julkisen tilan taiteen suunnittelu etenee. Vuoden 2022 aikana Kerassa alkaa luonnosteluvaihe kuudessa eri kohteessa, Public Art Agency Finland koordinoi näiden taidehankkeiden luonnosvaihetta.
Havainnepiirros Keran radan eteläosien asemakaavasta. Kuva: Espoon kaupunki.
Keran taideohjelmassa määritellään julkisen tilan taiteen periaatteet, tavoitteet ja käytännöt alueella. Lisäksi ohjelmassa on kartoitettu alueelta paikkoja, joihin taide voi asettua. Näitä ovat mm. keskeiset kulkureitit, aseman seutu ja alikulut, sekä puistot ja aukiot.
Keraan valmistui taideohjelma vuonna 2020 Public Art Agency Finlandin ja Espoon kaupungin yhteistyönä. Ohjelman pohjalta taiteen suunnittelu ja toteutus etenee nyt tarkempaan luonnosteluun kuudessa kohteessa, kun taiteilijat alkavat työstää teosehdotuksia kohteisiin. Aluksi käynnistyy kahden alikulkukohteen eli Kerantunnelin ja Dreijaportin taiteen suunnittelu. Myös Nihtiristin alikulun, Keranpuiston, Savikukonaukion ja Kukkavaasinkadun kävelykatuosuuden taidehankkeet alkavat taiteilijoiden luonnosehdotusten laatimisella vuoden 2022 aikana. Espoon modernin taiteen museo EMMA toimii kaikissa hankkeissa taideasiantuntijaorganisaationa ja valitsee taiteilijat kohteisiin yhteistössä Espoon kaupungin rakennusprojektin edustajien kanssa. Valmiit teokset tulevat myös aikanaan osaksi EMMA:n kokoelmaa.
Kerassa on ollut keramiikkatuotantoa 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Kuvassa Kera Oy:n tiloissa työntekijä dreijaamassa 1930- tai 1940-luvulla. Kuva: KAMU Espoon kaupungin museo, kuvaaja Mauno Mannelin. CC BY-ND 4.0.
Kaikissa kohteissa keramiikka ja keraamiset materiaalit toimivat taiteen lähtökohtana, onhan Kera tunnettu aiemmasta keramiikkatuotannostaan ja keramiikalla on näin ollen erityinen merkitys paikan historiassa. Teosten ei kuitenkaan tarvitse rajoittua vain keramiikkaan, vaan taiteilijoilla on vapaat kädet hyödyntää myös muita materiaaleja ja tekniikoita.
Väliaikaiskäytön myötä Keraan on muodostunut kulttuurialan toimijoiden, taiteilijoiden, pienpanimoiden ja muiden toimijoiden keskittymä, mikä on merkittävällä tavalla rikastuttanut aluetta. Rakentamisen aikanaan edetessä väliaikaistoiminta loppuu, mutta uusien pysyvien julkisten taideteosten myötä jotakin tästä alueen väliaikaiskäytön vaiheesta ja hengestä toivottavasti välittyy myös tulevaisuuteen ja alueen tuleville asukkaille.
Keran alueen nimistö ammentaa myös alueen keramiikkatuotannon historiasta. Tämä kukkopilli on ollut Grankullan saviteollisuuden ja myöhemmin Kera Oy:n tuotannossa ainakin vuosien 1924-1943 välisenä aikana. Kuva: KAMU Espoon kaupunginmuseo, kuvaaja Laura Kannasmaa. CC BY-ND 4.0.
Palveluihimme kuuluu julkisten tilan taidehankkeiden koordinointi eri vaiheissa suunnittellu- ja toteutusprosessia. Tutustu tarkemmin palveluihimme täältä.