Viisi luonnosta julkisten tilojen teoksista Espoon Keraan
Keran alue uudistuu entisestä teollisuusalueesta urbaaniksi asumista, palveluita ja työntekoa yhdistäväksi kaupunginosaksi. Alueelle on laadittu oma taideohjelma vuonna 2019 ja sen pohjalta alueen julkista taidetta on nyt suunniteltu tarkemmin. Vuosien 2022 ja 2023 aikana viisi eri taiteilijaa on laatinut luonnokset taideteoksista Keran eteläosiin.
Keramiikkataiteilija ja kuvanveistäjä Tiia Matikaisen teosluonnos Kivikukat koostuu kahdesta betonista valetusta veistoksesta Kukkavaasinkadulle. Teosten hehkuva tiilenpunainen väri viittaa alueen keramiikkatehtaan historiaan ja taiteilijan mukaan teos onkin kunnianosoitus tehtaassa työskennelleille naisille.
Kuva Tiia Matikaisen valmistamasta teoksen pienoismallista. Kuvat: Tiia Matikainen / 2022.
Keraan teoksia on luonnosteltu niin suomalaisten kuin kansainvälisten taiteilijoiden toimesta. Keramiikkataiteilija Heini Riitahuhta, kuvataiteilija Inka Bell, kuvataitelija Tiia Matikainen, kuvataiteilija Ville Heimala sekä keramiikkataiteilija ja kuvanveistäjä Irene Nordli (Norja) ovat kaikki laatineet omat luonnoksensa eri puolille Keran eteläosia. Teoksia on suunnitteilla alikulkukohteisiin sekä alueen katu- ja puistoympäristöihin.
Keran taiteen lähtökohtana toimii alueen historiaan viitaten keramiikka ja kaikissa teosluonnoksissa ajatus keramiikasta on tavalla tai toisella läsnä. Kerassa toimi keramiikkatehdas aina vuoteen 1958 saakka. Savea tehtaan käyttöön saatiin suoraan paikan päältä. Osa nyt suunnitteilla olevista teoksista tulee hyödyntämään teollista keraamista materiaalia ja osassa taiteilijan kädenjälki tulee näkymään esimerkiksi taidokkaina keraamisina mosaiikkeina veistosten pinnalla.
Myös Ville Heimalan teosehdotuksessa Keran kukko hyödynnetään keramiikkamosaiikkia teoksen pinnassa. Teos on suunniteltu koulurakennuksen viereen Savikukonaukiolle, eli tuleva aukio saa nimensä arvoisen taideteoksen. Heimala valmistaa itse käsin suuren betonisen veistoksen pintaan kiinnitettävät keraamiset pienoisreliefit, joiden eri kasvi- eläin ja eliölajit kuvastavat luonnon monimuotoisuutta. Kuvat: Ville Heimala / 2022.
Norjalaistaiteilija Irene Nordlin teosluonnoksessa Blue Venus on herkkyyttä ja kehollisuutta. Keranpuistoon luonnosteltu teos saa pintaansa keraamisen mosaiikin, joka kimmeltelee sinisen sävyin. Taiteilija on tutkinut hahmon asentoa ja anatomiaa luonnosvaiheessa mm. pienoismallin avulla, josta kuvissa yksityiskohta. Kuvat: Irene Nordli / 2023.
Taiteilijoiden luonnostyö on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä alueen suunnittelijoiden kanssa ja yhteistyön ansiosta teoksia on voitu yhteensovittaa ympäristöön huolellisesti. Valmiit teokset tullaan aikanaan liittämään EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmaan. Museon kokoelmista vastaava intendentti Henna Paunu on toiminut Keran taidehankkeen kuraattorina vastaten taiteen teemoituksesta ja taiteilijaehdotuksista.
Keran alueen rakentuminen on pitkän ajan prosessi, joten ihan lähivuosina teoksia ei vielä päästä ihastelemaan katukuvassa. Nyt valmistuneet viisi luonnosta raottavat kuitenkin jo ikkunaa siihen, miltä tuleva kaupunkitila ja taide Kerassa näyttää!
Heini Riitahuhdan Dreijaportin alikulkuun laatima teosehdotus ammentaa luonnosta ja se on suurten keraamisten reliefien sarja. Teoksen suurilla käsin valmistetuilla keraamisilla reliefeillä on kolme kattoteemaa Kukkagalleria, Perhosten sali sekä Kasvimuseo. Kuva: Heini Riitahuhta / 2022.
Luonnoksia Kukkagallerian suurista keraamisista reliefeistä. Kuva: Heini Riitahuhta / 2022.
Valmistuneiden teosluonnosten taidekoordinointi on osa pitkää yhteistyötämme Espoon kaupungin ja EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Laatimamme Keran taideohjelma valmistui vuonna 2019, ja nyt valmistuneet teosluonnokset muodostavat askeleen kohti konkretiaa. Työhömme näiden viiden taidehankkeen luonnosprosessissa on sisältynyt mm. sopimusten laatimista, kokousjärjestelyitä sekä taiteilijoiden tukemista suunnittelutyössä eri tavoin.
Kuvataiteilija Inka Bellin kokonaisvaltainen teosehdotus Kerantunnelin suureen alikulkuun perustuu ajatuksiin värikentistä. Teoksessa hyödynnetään värjättyä betonia sekä teollisesti teosta varten tuotettuja keraamisia laattoja, joiden materiaalinen ja väriin perustuva vuoropuhelu luo alikulkuun ainutlaatuisen ilmeen. Teoksen värimaailma ammentaa erityisesti 1950-luvun loppupuolella Kera Oy:n taiteellisena johtajana toimineen Marita Lybeckin tuotannosta. Kuvat: Inka Bell / 2022.
Voimaakkasti profiloidut keraamiset laatat ovat Inka Bellin teosehdotuksen materiaalia. Kuva: Inka Bell / 2022.
Tutustu muihin laatimiimme taideohjelmiin, sekä koordinoimiimme taidehankkeisiin nettisivujemme refenssi-osiossa.
Lisätietoja Keran kehittämisestä sekä kaavoituksesta löytyy Espoon kaupungin nettisivuilta.